Aika kulkeepi siivillä, vai kulkeeko se edes? No joo, Ryhdistäytymisliikkeitä on tehty ja nyt saa mopo taas karata käsistä ihan luvan kanssa, vai? No oli miten oli. Kuluneiden viikkojen saldo on yksi kosinta ja epämääräistä tekstiviestikeskustelua ex:n kanssa. Jessus, tuleekohan meistä koskaan virallisesti eronneita, uusista viritelmistä huolimatta. Oleellisempaa olisi tietysti kysyä, haluanko sitä ja jos en niin miksi, mutta siihen ei uskallus enää sitten riitäkkään. Summa summarum, jauhan tätä ihmissuhdepaskaa hautaan saakka, tai kunnes joku tekee päätökset puolestani. (Josta tietysti järkytyn ja vaivun masennukseen ja epätoivoon... jauhaakseni lisää samaa stnan ihmissuhdesoopaani.) Että sellasia mietteitä, ei mitään uutta siis :)

Ensi viikolla on koetinkivenä juhlat, joihin on osallistuttava herra "olet elämänirakkaus" kanssa. Koetinkivenä siis siinä se, että herran edellinen "olet elämäni rakkaus" saapuu myös paikalle. Ei olla tavattu kahteen vuoteen, joka olisi sopinut mulle ihan jatkosuunnitelmaksi sellaisenaan. Varsinkin kun olen turvonnut levähtänyt lehmä. ( Ei tosin niin, ettei hän kuuluisi tuohon em. kategoriaan myös). Ja hän kokee minun tuhonneen hänen elämänsä. Hmm.. kokeilisinko sillanrakennusta vaikka jakamalla kokemuksia herran turvottavista ominaisuuksista? -tuskin. No saa nähdä miten käy, kuningas alkoholi kun lisää jännitystä melkolailla takuu varmasti, jo muutenkin kiristyneeseen verkkoon. Lopputulemaksi veikkaisin, jotta turpaan tulee kuitenkin, tein sitten niin tahi näin. Au. Korsettia ja kipsiä ostamaan.. sopivat lääkkeet onkin jo katsottuna, vinkit täältä.

Nyt pitäis alkoon kipasta, pomo haluaa kuohuvaa ulkomaaneläville -vieraille..